Tapahtumat

Sukuseura järjestää sukujuhlan joka 3. vuosi. Seuraava sukujuhla järjestetään kesällä 2020.

Välivuosina järjestetään yhteisiä kesäretkiä ym. toimintaa.

 

Videota 3.8.2019 järjestetystä kesäretkestä voi katsoa YouTubesta osoitteessa https://youtu.be/arkjw5MIoDA

Seuraava sukukokous pidetään kesällä 2020.

Raportti Särkikosken sukuseuran kesäretkestä Valamoon ja Outokumpuun 6.-7.8.2016

Lähdimme retkelle lauantaina 6.8.2016 Tampereen Keskustorilta klo 9 Tampereelta tuli mukaan 12 henkilöä ja Oriveden kirkolta otettiin kyytiin vielä 4 henkilöä. Matkan aikana Anja Salovaara kertasi Vilho Särkikosken perheen historiaa.

Poikkesimme Keljonkankaan ABC-asemalle lounaalle ja jatkoimme ensimmäiseen retkikohteeseemme Valamon luostariin, joka sijaitsee Heinävedellä, Varkauden ja Joensuun välisen valtatien 23 varrella, kirkkaan Juojärven rannalla. Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, joka pohjautuu ortodoksisen kirkon askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu: luostarissa käy vuosittain yli 100.000 vierailijaa, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Valamon luostariin otetaan talkoolaisia ympäri vuoden. Talkoolaiset työskentelevät monipuolisissa tehtävissä luostarin eri yksiköissä. Talkoolaiset saavat majoituksen ja ruuan työtä vastaan sekä mahdollisuuden osallistua luostarin elämään ja jumalanpalveluksiin.

Heinäkuussa on tarjolla valamolainen teepöytä,joka ilta klo 18-21, mutta me saimme tämän tarjoilun erikseen pyydettynä Trapesan punaisessa salissa, jossa nautimme teepöydän antimia: samovaariteetä, jonka mausteena oli vadelma-hilloa. Lisäkkeinä oli suolakurkkuja smetanan ja hunajan kera, pikkuleipiä, lohipiirakkaa, valamo-laisia hunajakakkuja, makeisia ja hedelmiä.

Sen jälkeen tutustuimme Valamon luostarin historiaan ja nykypäivään hyvän oppaamme, kesätalkoolaisen, Juhan opastuksella.

Viini ja kristinusko ovat perinteisesti kuuluneet yhteen. Jo vuosisatoja viininvalmistustaito on säilynyt ja siirtynyt eteenpäin luostarin muurien suojassa. Viininvalmistusperinne elää myös Valamon luostarissa.

Valamossa valmistetaan ainutlaatuisia marjapohjaisia alkoholijuomia, joihin huolella valikoidaan omilta viljelyksiltä kerättyjä aromikkaita viinimarjoja sekä metsistä poimittuja puhtaita luonnonmarjoja. Useissa seurakunnissa ehtoollisviininä käytettävä Valamon Kirkkoviini kypsytetään ja tuotetaan Valamossa. Valamon Viiniherman – on luostarin yhteydessä sijaitseva viinimyymälä, jossa jotkut retkeläisistä poikkesivat tuliaisostoksilla.

Valamosta suuntasimme kohti Outokumpua, jossa majoituttiin Hotelli Malmikumpuun. Hannu Särkikoski oli meitä vastassa ja toivotti kaikki tervetulleiksi viettämään lauantai-iltaa Outokummun kaivoksen entiselle maatilalle, jonka hän omistaa nykyisin yhdessä Tuija-vaimonsa kanssa.

Tuija Särkikoski oli valmistanut meille illaksi erittäin maukkaan lohikeiton, joka maistui kaikille.

Sunnuntaina 7.8.2016 käytiin aluksi Kuusjärven hautausmaalla, jossa sukuseuran vara-puheenjohtaja Seppo Hietala laski kukkia Annikki ja Vilho Särkikosken haudalle. Sen jälkeen lauloimme yhdessä ”Maa on niin kaunis…

Siirryimme Outokummun kaivosmuseoon, jossa meillä oli erittäin hyvä opas, Kari Moilanen. Hän on entisiä kaivoksen työntekijöitä. Saimme kuulla mm. alkuaikojen ankeista työolosuhteista, jolloin työsuojelusta ei tiedetty mitään. Sen seurauksena kaivosmiehillä todettiin mm. pölykeuhkot, kuulon menetystä sekä valkosormisuutta ja keski-ikä oli vajaa 50 vuotta.

Kaivoskierrokselta palattiin vielä maatilalle, jossa meitä odotti herkullinen karjalainen pitopöytä ja täytekakkukahvit ennen kotiin lähtöä.

Retki sujui suunnitelmien mukaisesti, sääkin suosi meitä eikä yllätyksiä sattunut. Vaikka ajoittain tulikin sadekuuroja, ne tulivat ajomatkojen aikana eivätkä haitanneet retkeämme. Me lähdimme kotimatkalle retkeen tyytyväisinä. Se oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut.

Erityisesti kiiteltiin meille osuneita hyviä oppaita sekä Valamossa että kaivosmuseossa. Oli myös ilo katsella maatilan hienoa – miltei täydellistä kuntoa. Siinä näkyi Hannun pedanttinen, ”särkikoskelainen kädenjälki”. Myös Tuijaa kiiteltiin kaikista järjestelyistä ja erittäin maukkaasta lohikeitosta sekä iltakahvista leivonnaisineen. Hannun sisaret sekä Hannun ja Tuijan vanhin poika olivat olleet myös järjestelyissä mukana. Kiitokset myös heille.

Tulomatkalla pidimme kahvitauon Vaajakosken ABC-asemalla. Tuija Särkikoski antoi meille matkaevääksi tarjoilusta ylijääneet karjalanpiirakat, munavoita ja graavilohta. Ne maistuivat todella herkullisilta taukokahvin kanssa.

Saavuimme Tampereen rautatieasemalle klo 20.57.

Teksti: Anja Salovaara